Sydney

Istuttuamme yhteensä noin 13h kahdessa eri bussissa saavuimme Sydneyn päärautatieasemalle ystävänpäivän aamuna kuuden aikoihin. Tarkistettuamme asemalla toimivan ilmaisen wifin avulla hostellin sijainnin, kävimme jättämässä laukut sinne säilytykseen ja lähdimme etsimään aamiaista. Löytyikin kiva kahvila, joka käytti terveellisiä aineksia ja omaan munakkaaseensa olisi saanut valita itse täytteet.

DSC_0124_2

Ensimmäisenä päivänä kiersimme yli 30 asteen helteessä kaupunkia aloittaen perusnähtävyyksistä eli suuntasimme Circulal Quayhin, jossa oopperatalo ja kaupungin kuuluisin silta sijaitsevat. Sillan päälle muuten pääsee halutessaan kävelemään lisämaksusta, jos korkeat paikat eivät pelota ja hyvät näkymät houkuttelevat. Oopperatalon nurkilla kannatta kurkata aidan yli veteen. Satama-altaassa asusti leikkisä hylje. Kävimme myös kasvitieteellisessä puutarhassa ja sillan kupeessa sijaitsevalla The Rocks -alueella, jossa voi nähdä Sydneyn vanhimpia rakennuksia (alueelta löytyy myös muutama kivannäköinen pubi ja ruokapaikka).

DSC_0191_5

Toisena päivänä hyppäsimme HopOnHopOff-bussien kyytiin. Sydneyssä on kaksi reittiä: keskusta ja sen lähiympäristö ja Bondi Beach, josta kuva yllä. Pysähdyimme pisimpää, juuri kuuluisalle Bondi Beachilla jo senkin vuoksi, että alkoi olla lounasaika. Suurin osa kaupoista on rantaa kiertävän tien varrella, joten ruokapaikka oli helppo löytää. Yhtään tv:stä tuttua rantavahtia en onnistunut bongaamaan. Ymmärrän kyllä paikan suosion: helposti saavutettavissa oleva rentoutumispaikka kaupungin sykkeestä. Nyt rannalla oli aika rauhallista, mutta voin uskoa tungoksen sesonkiaikoina olevan aika suuri.

DSC_0247_1

Bongasimme netistä edullisen paketin, joka sisälsi pääsyliput viiteen nähtävyyteen: Sydney Sealife Aquarium, Madame Tussauds, Sydney Tower, Manly Sealife ja Sydney Wildlife Zoo. Ei meitä nuo kaikki niin kiinnostaneet, mutta hinta oli niin edullinen, ettei kannattanut mennä normaalihinnalla vain yhteen. Yllä oleva kuva on Sydey Eye Towerista, joka on kaupungin korkein ja Australian toiseksi korkein rakennus 305 metrin korkeudellaan. Näkymät sen mukaiset ylhäältä.

DSC_0272_1DSC_0297_1

Kolmantena päivänä suuntasimme ennakkoon varaamallemme reissulle Blue Mountainsille ja maailman vanhimmiksi mainostetuille Jenolan tippukiviluolille (Jenolan Caves). Kiersimme 1,5h ohjatun kierroksen luolien sisällä. Opas oli mukavan selkokielinen ja kertoi hauskoja yksityiskohtia kaivoksien synnystä, löytämisestä sekä erilaisista tippukivimuodostelmista. Blue Mountainsin luona on mahdollisuus ylittää kanjoni vaijerissa roikkuvalla kopilla (lisämaksu, vaijeri näkyy alemmassa kuvassa) tai kierrellä lyhyehköjä kävelyreittejä katselutasanteille. Me päätimme olla aktiivisia ja kävellä. Blue Mountaisille on vajaa 100km matkaa Sydneystä ja Jenolan kaivoksille täytyy koukata erikseen noin 100km mutka, joten yksi päivä tähän reissuun menikin aika lailla kokonaan.

DSC_0030_10DSC_0015_8

Viimeinen päivä otettiin rennosti Manlyssa ja Manly Beachilla, jonne pääsee Circulal Quaysta suoraan lautalla. Matka-aika suuntaansa noin puoli tuntia ja menopaluu lippu taisi olla noin kymmenen euroa. Paikka on saanut nimensä siitä, että sen alkuperäinen löytäjä piti saarella asuneita alkuasukkaita erityisen miehisen näköisinä. Rannalle on erittäin helppo suunnata suoraa katua laivaterminaalista. Kadun varrella on ruokapaikkoja ja kauppoja. Pidin tästä rannasta jotenkin heti enemmän kuin Bondista, vaikkakin aalto yllätti meidät kesken auringonoton aiempaa suuremmalla aallollaan. Aallot yltyivätkin lopulta sen verran, että ranta suljettiin uimiselta. Surffarit eivät toki tästä kiellosta välittäneet ja heitä oli paljon vedessä koko ajan. Rannalta pääsi kävelemään läheseille kalliolle katsomaan vähän parempia näkymiä. Manly on kuulema suosittu paikka auringon katseluun: nousu Manly Beachin puolella ja lasku laivaterminaalin puolella.

Tätä näimme Sydneyssä neljän päivänä aikana. Seuraavaksi vuorossa oli Tasmania, jonne lensimme seuraavana päivänä JetStarin siivin.

Gold Coast – Surfer’s Paradise

Reissusta on jo palattu muutama päivä sitten. Blogi jäi jälkeen, koska wifi oli muutamissa paikoissa liian hidas tai sitten sen käyttö oli mielestäni liian arvokasta, jotta olisin käyttänyt aikani kirjoitteluun uuden näkemisen sijaan. Tarkoitus on kuitenkin vielä kirjailla loppuloma hiljalleen tänne.

Brisbanen jälkeen oli vuorossa hieman pahamaineinenkin Gold Coast ja Surfer’s Paradise, jonne meidät kuljetti Greyhoundin bussi. Lippu suoraan lipputiskiltä ostettuna maksoi noin 15 euroa. Matka-aika on noin 1,5 tuntia. Ilmainen wifi tuntuu olevan nykyisin yksi yritysten markkinointivalteista ja osassa bussejakin sellainen pitäisi toimia – ainakin ajoittain. Nämä verkot eivät kovin montaa käyttäjää kerralla vielä tunnu kestävän.

Gold Coast ja varsinkin Surfer’s Paradise on tunnettu villistä yöelämästään, ilmeisesti myös lisääntyneestä rikollisuudesta, mutta myös upeasta rannasta, jolla nimensä mukaisesti paljon surffataan. Surffikouluja olisi ollut useampikin, mutta aallot nähtyäni totesin keskivertouimarina jättäväni tämän oppitunnin vielä tulevaisuuteen. Rannalla tuuli koko ajan aika voimakkaasti ja auringonoton jälkeen sitä yleensä näytti hiekkamöröltä.

DSC_0019_8

Surfer’s Paradise näyttää turistikohteelta lukuisten korkeiden pilvenpiirtäjien reunustaessa usean kilometrin mittaista rantaviivaa. Me yövyimme Gold Coast Backpackers -hostellissa, joka oli oikein mukava pikkuhostelli. Poikkeuksellisesti asukkaina oli hieman vanhempia matkaajia ja meno oli varsin rauhallista jo kokemiimme “perinteisiin” reppureissaajien majoituspaikkoihin verrattuna. Huoneessa oli jopa pieni parveke, josta meren sijaan tosin näkyi naapurihotellin uima-allas. Hostelli oli sopivasti pienen välimatkan päässä pahimmasta hulinasta, mutta rannalle oli vain muutama korttelinväli. Pahin tungos on Surfer’s Paradise -kyltin kohdilla, joten muutama askel sivummalle sopi meille loistavasti.

DSC_0093_3

Tämä paikka on helppo ottaa haltuun: muutaman kadun varrelle on sijoitettu kaikki kaupat, ravintolat ja menopaikat. Vinkkiä vilkkaasta yöelämästä antoivat päivällä kadunvarsilla huutelevat yökerhojen sisäänheittäjät. Viivyimme vain pari yötä, niin emme käyneet katsomassa juhlintaa sen tarkemmin. Ravintoloita löytyi kattavasti pikaruokapaikoista pannukakkuihin ja vegaaniravintolaan.

DSC_0003_9

Allä näkyvän kyltin kohdilla on ainakin kerran viikossa markkinat rantaa reunustavalla esplanadilla. Tarjolla oli kaikenlaista tuotetta krokotiilinhampaista leivonnaisiin ja jotain kummallisempiakin tavaroita. Kannattaa vierailla, jos sattuu markkinapäivänä paikalle. Kojut ilmestyivät illalla.

DSC_0040_9

Surfer’s Paradiselta jatkoimme bussilla kohti Sydneya. Olimme varanneet yöjunan makuuvaunulla, mutta ratatöiden vuoksi juna oli peruttu. Bussia piti kerran vaihtaa ja matka-aika oli yhteensä kuutisentoista tuntia. Kokemus se oli tuokin, vaikkakin ei ehkä se kaikkein mukavin.