Tasmania osa 3: Cradle Mountain ja Devonport

Lähdettyämme Strahanista ajamaan kohti seuraavaa yöpaikkaa Devonportia, päivän tärkein kohteemme oli Cradle Mountain. Kyseessä on yksi Tasmanian suosituimmista kansallispuistoista, jonka alueella on runsaasti erilaisia patikointireittejä pitkospuista polkuihin. Alueella on keskus, josta ostetaan sisäänpääsy kansallispuistoon (luonnospuistot ovat täällä harvoin maksuttomia), saadaan ohjeet eri patikointireiteistä sekä kuljetetaan asiakkaita peremmälle puistoon pikkubussilla. Tie on puiston alueella niin kapea, ettei omalla autolla kannata siellä kulkea. Keskuksessa toimii myös kahvila.

Kaukaisimmalla etapilla keskuksesta (muistaakseni n. 7km) on itse Cradle Mountain kauniin järven rannalla. Jos koko järven kiertää, aikaa kuluu parisen tuntia. Vaihtoehtoisesti voi kiertää alusta hieman molempiin suuntiin “tarkkailupisteille”. Näkymät ovat erittäin mukavat niinkin. Järvessä on myös vesinokkaeläimiä, muttemme tällä kertaa onnistuneet bongaamaan yhtään. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

DSC_0063_10DSC_0086_9
Cradle Mountainilta lähdimme ajelemaan kohti Devonportia. Matkalla autoon tuli ulkoilmasta savunhajua ja ilmakin oli utuinen. Mietimme jo, onkohan alueella metsäpaloja. Tullessamme pohjoisrantaa pitkin kulkevalle moottoritielle alkoivat sammutushelikopterit lentää ilmassa ja vastaan tuli paljon paloautoja. Pian tien vieressä näkyi savuavia, tuoreita paloalueita. Ilmasto lämpenee ja samalla kuivaa, joten palot tulevat tulevaisuudessa olemaan yhä yleisempiä.
DSC_0099_8
Devonportiin tulimme aika myöhään emmekä ennättäneet kuin käydä kävelemässä pimeässä kaupungissa sekä ruokaostoksilla. Spirit of Tasmania -laiva kulkee Devonportin ja Melbournen väliä säännöllisesti. Sen lähdön pääsimme todistamaan. Harkitsimme laivaa itsekin, mutta hylkäsimme idean meille sopimattomien aikataulujen ja lentolippuun suhteutettuna korkean hinnan vuoksi. Devonportista länteen moottoritietä on muuten paikka, jonka nimeä en enää muista, mutta jossa voi bongata pikkupingviinejä niiden palatessa hämärällä mereltä pesiinsä. Tien vieressä oli paikasta kyltti. Kyseessä ei ollut Penguin-niminen paikka, joka sekin tien varrelta löytyy. Siitä Devonportiin päin.
Devonportista ajoimme viimeisenä Tasmanian aamuna kohti Launcestonia, josta lensimme takaisin mantereelle. Tien varrella on tarjolla oikea makumaailma. Hotellin turistilehdessä oli juttu, että tien varrella on muun muassa suklaa- ja juustotehdasta ja olikohan olutpanimo. Pysähdyimme sopivasti kahdeksalta aamulla suklaa-aamupalalle. Tuntui lomalta! Kävimme myös juustopuodissa, josta sai myös mausteita, hunajaa ja muuta paikallista tuotetta. Muuten meillä oli hieman kiire lentokentälle vuokra-auton palautukseen ja lennolle. JetStar kuljetti meidät Australian viimeiseen kohteeseen, Melbourneen, jossa oli laskeutumishetkellä lämmintä sopivat 40 astetta.
DSC_0004_14 DSC_0003_13
Olimme Tasmaniassa viisi yötä. Aikaa olisi saanut kulumaan toiset viisi yötä helposti ihanissa maisemissa. poissa suurkaupungeista rauhallisilla teillä liikkuen. Majoituspaikat olivat mannerta arvokkaampia, toki tarjontaakin on vähemmän pienillä paikkakunnilla. Luonto oli ihanan monipuolinen ja vaihteleva. Suosittelen ehdottomasti. Lentomatka Sydneystä/Melbournesta esimerkiksi Launcestoniin on vain noin 1-1,5h ja vuoroja on useampi päivässä. Edestakaiset lentoliput olivat noin 100e/henkilö.

 

Tasmania osa 2: Hobart ja Strahan

Saavuimme Tasmanian suurimpaan kaupunkiin Hobartiin kahdeksan maissa illalla. Hotellimme oli pari kilometriä keskustasta ison tien varrella, joten ajaminen sinne oli suht helppoa. Illalla kävimme kävellen läheisessä kaupassa hakemassa eväitä.

Seuraavana aamuna nousimme ajoissa, jottei meidän tarvinnut ajaa aamuruuhkassa. Ensimmäisenä kävimme Instagrammista bongaamassani eläinhoitola Bonorongissa. Aamuvirkkuus olikin hyvä asia, sillä eläkeläisiä täynnä olevat bussit täyttivät eläinhoitolan pihan pian jälkeemme. Eläimistössä ei uusia tuttavuuksia enää ollut. Paikassa oli todella runsaasti kenguruita.

DSC_0158_6

DSC_0027_12

Palasimme päivällä majapaikkaan ja lähdimme kävellen kaupungille. Joka lauantai keskustan lähellä järjestetään Salamanca-markkinat, jossa on erilaisia tuotteita ja syötäviä Tasmaniasta. Näytteilleasettajia taisi olla parisataa. Herkuttelimme pavlovalla, joka on itäeurooppalaiselta kuulostavasta nimestään huolimatta australalialainen herkku (nimi tulee venäläiseltä balettitanssijalta).

DSC_0014_12

Hobart on todella sympaattinen ja mäkinen kaupunki, jonka maisemaa hallitsee Wellington-vuori. Suurkaupunkialueella on noin 200 000 asukasta. Wellington-vuorelta olisi varmaan ollut hienot näkymät, mutta sen jätimme tällä kertaa käymättä. Olin hieman flunssainen, joten rauhoitimme tahtia.

DSC_0030_11

Hobartista jatkoimme aikaisin toisen aamuna kaakkoon Port Arthuriin, joka on historiallisesti merkittävä paikka, jossa on säilytetty vankeja. Ollimme paikalla niin aikaisin, ettei se ollut vielä auki, joten päätimme jatkaa matkaa kohti seuraavan yön majapaikkaa Strahania. Tie sinne kulki aikalailla Tasmanian keskeltä ja maasto muuttui nopeasti aika kuivaksi ennen vuoriston alkamista. Vuoriston kohdilla tie oli odotetun mutkainen ja hidas ajettava (max 50km/h). Tien varrella oli kylteillä merkittynä erilaisia pysähtymispaikkoja (vesiputouksia yms.). Suurin vuoren ylitys oli saapuessa Queenstowniin, jossa tankkasimme. Lähes 100 kilometriin ei ennen tätä kaupunkia ollut yhtään bensa-asemaa, mistä oli omat tiekylttinsä. Queenstownissa kuulimme ehkä “syvällisintä” aussimurretta.

DSC_0083_6

DSC_0119_7

Saavuimme Strahaniin illansuussa. Kyseessä on hyvin pieni kaupunki Tasmanian länsirannikolla. Ruokakauppa oli mennyt kiinni jo seitsemältä, ja tämän jälkeen palveli ainoastaan grillikioski. Yövyimme mökissä rannalla, josta näki upean auringonlaskun. Läheltä lähti museojuna aikanaan tärkeään kaivoskaupunkin, jonka nimeä en enää muista. Kaupungissa pidempään viihtyville se on varmasti kiva kokemus. Majapaikan päärakennuksessa oli ravintola, baari, veikkaustoimisto ja alkoholimyymälä. Kävimme myös vahingossa erittäin upealla rannalla kaupungin taajaman ulkopuolella. Huomasimme kyltin rannasta sattumalla ajellessamme teitä pitkin. Rannalta on mahdollisuus nähdä upeita auringonlaskuja. Itse myöhästyimme hieman.

DSC_0016_11 DSC_0007_11

Strahanista jatkoimme kohti Cradle Mountainia ja Devonportia. Niistä lisää seuraavassa tekstissä.

Sydney

Istuttuamme yhteensä noin 13h kahdessa eri bussissa saavuimme Sydneyn päärautatieasemalle ystävänpäivän aamuna kuuden aikoihin. Tarkistettuamme asemalla toimivan ilmaisen wifin avulla hostellin sijainnin, kävimme jättämässä laukut sinne säilytykseen ja lähdimme etsimään aamiaista. Löytyikin kiva kahvila, joka käytti terveellisiä aineksia ja omaan munakkaaseensa olisi saanut valita itse täytteet.

DSC_0124_2

Ensimmäisenä päivänä kiersimme yli 30 asteen helteessä kaupunkia aloittaen perusnähtävyyksistä eli suuntasimme Circulal Quayhin, jossa oopperatalo ja kaupungin kuuluisin silta sijaitsevat. Sillan päälle muuten pääsee halutessaan kävelemään lisämaksusta, jos korkeat paikat eivät pelota ja hyvät näkymät houkuttelevat. Oopperatalon nurkilla kannatta kurkata aidan yli veteen. Satama-altaassa asusti leikkisä hylje. Kävimme myös kasvitieteellisessä puutarhassa ja sillan kupeessa sijaitsevalla The Rocks -alueella, jossa voi nähdä Sydneyn vanhimpia rakennuksia (alueelta löytyy myös muutama kivannäköinen pubi ja ruokapaikka).

DSC_0191_5

Toisena päivänä hyppäsimme HopOnHopOff-bussien kyytiin. Sydneyssä on kaksi reittiä: keskusta ja sen lähiympäristö ja Bondi Beach, josta kuva yllä. Pysähdyimme pisimpää, juuri kuuluisalle Bondi Beachilla jo senkin vuoksi, että alkoi olla lounasaika. Suurin osa kaupoista on rantaa kiertävän tien varrella, joten ruokapaikka oli helppo löytää. Yhtään tv:stä tuttua rantavahtia en onnistunut bongaamaan. Ymmärrän kyllä paikan suosion: helposti saavutettavissa oleva rentoutumispaikka kaupungin sykkeestä. Nyt rannalla oli aika rauhallista, mutta voin uskoa tungoksen sesonkiaikoina olevan aika suuri.

DSC_0247_1

Bongasimme netistä edullisen paketin, joka sisälsi pääsyliput viiteen nähtävyyteen: Sydney Sealife Aquarium, Madame Tussauds, Sydney Tower, Manly Sealife ja Sydney Wildlife Zoo. Ei meitä nuo kaikki niin kiinnostaneet, mutta hinta oli niin edullinen, ettei kannattanut mennä normaalihinnalla vain yhteen. Yllä oleva kuva on Sydey Eye Towerista, joka on kaupungin korkein ja Australian toiseksi korkein rakennus 305 metrin korkeudellaan. Näkymät sen mukaiset ylhäältä.

DSC_0272_1DSC_0297_1

Kolmantena päivänä suuntasimme ennakkoon varaamallemme reissulle Blue Mountainsille ja maailman vanhimmiksi mainostetuille Jenolan tippukiviluolille (Jenolan Caves). Kiersimme 1,5h ohjatun kierroksen luolien sisällä. Opas oli mukavan selkokielinen ja kertoi hauskoja yksityiskohtia kaivoksien synnystä, löytämisestä sekä erilaisista tippukivimuodostelmista. Blue Mountainsin luona on mahdollisuus ylittää kanjoni vaijerissa roikkuvalla kopilla (lisämaksu, vaijeri näkyy alemmassa kuvassa) tai kierrellä lyhyehköjä kävelyreittejä katselutasanteille. Me päätimme olla aktiivisia ja kävellä. Blue Mountaisille on vajaa 100km matkaa Sydneystä ja Jenolan kaivoksille täytyy koukata erikseen noin 100km mutka, joten yksi päivä tähän reissuun menikin aika lailla kokonaan.

DSC_0030_10DSC_0015_8

Viimeinen päivä otettiin rennosti Manlyssa ja Manly Beachilla, jonne pääsee Circulal Quaysta suoraan lautalla. Matka-aika suuntaansa noin puoli tuntia ja menopaluu lippu taisi olla noin kymmenen euroa. Paikka on saanut nimensä siitä, että sen alkuperäinen löytäjä piti saarella asuneita alkuasukkaita erityisen miehisen näköisinä. Rannalle on erittäin helppo suunnata suoraa katua laivaterminaalista. Kadun varrella on ruokapaikkoja ja kauppoja. Pidin tästä rannasta jotenkin heti enemmän kuin Bondista, vaikkakin aalto yllätti meidät kesken auringonoton aiempaa suuremmalla aallollaan. Aallot yltyivätkin lopulta sen verran, että ranta suljettiin uimiselta. Surffarit eivät toki tästä kiellosta välittäneet ja heitä oli paljon vedessä koko ajan. Rannalta pääsi kävelemään läheseille kalliolle katsomaan vähän parempia näkymiä. Manly on kuulema suosittu paikka auringon katseluun: nousu Manly Beachin puolella ja lasku laivaterminaalin puolella.

Tätä näimme Sydneyssä neljän päivänä aikana. Seuraavaksi vuorossa oli Tasmania, jonne lensimme seuraavana päivänä JetStarin siivin.

Gold Coast – Surfer’s Paradise

Reissusta on jo palattu muutama päivä sitten. Blogi jäi jälkeen, koska wifi oli muutamissa paikoissa liian hidas tai sitten sen käyttö oli mielestäni liian arvokasta, jotta olisin käyttänyt aikani kirjoitteluun uuden näkemisen sijaan. Tarkoitus on kuitenkin vielä kirjailla loppuloma hiljalleen tänne.

Brisbanen jälkeen oli vuorossa hieman pahamaineinenkin Gold Coast ja Surfer’s Paradise, jonne meidät kuljetti Greyhoundin bussi. Lippu suoraan lipputiskiltä ostettuna maksoi noin 15 euroa. Matka-aika on noin 1,5 tuntia. Ilmainen wifi tuntuu olevan nykyisin yksi yritysten markkinointivalteista ja osassa bussejakin sellainen pitäisi toimia – ainakin ajoittain. Nämä verkot eivät kovin montaa käyttäjää kerralla vielä tunnu kestävän.

Gold Coast ja varsinkin Surfer’s Paradise on tunnettu villistä yöelämästään, ilmeisesti myös lisääntyneestä rikollisuudesta, mutta myös upeasta rannasta, jolla nimensä mukaisesti paljon surffataan. Surffikouluja olisi ollut useampikin, mutta aallot nähtyäni totesin keskivertouimarina jättäväni tämän oppitunnin vielä tulevaisuuteen. Rannalla tuuli koko ajan aika voimakkaasti ja auringonoton jälkeen sitä yleensä näytti hiekkamöröltä.

DSC_0019_8

Surfer’s Paradise näyttää turistikohteelta lukuisten korkeiden pilvenpiirtäjien reunustaessa usean kilometrin mittaista rantaviivaa. Me yövyimme Gold Coast Backpackers -hostellissa, joka oli oikein mukava pikkuhostelli. Poikkeuksellisesti asukkaina oli hieman vanhempia matkaajia ja meno oli varsin rauhallista jo kokemiimme “perinteisiin” reppureissaajien majoituspaikkoihin verrattuna. Huoneessa oli jopa pieni parveke, josta meren sijaan tosin näkyi naapurihotellin uima-allas. Hostelli oli sopivasti pienen välimatkan päässä pahimmasta hulinasta, mutta rannalle oli vain muutama korttelinväli. Pahin tungos on Surfer’s Paradise -kyltin kohdilla, joten muutama askel sivummalle sopi meille loistavasti.

DSC_0093_3

Tämä paikka on helppo ottaa haltuun: muutaman kadun varrelle on sijoitettu kaikki kaupat, ravintolat ja menopaikat. Vinkkiä vilkkaasta yöelämästä antoivat päivällä kadunvarsilla huutelevat yökerhojen sisäänheittäjät. Viivyimme vain pari yötä, niin emme käyneet katsomassa juhlintaa sen tarkemmin. Ravintoloita löytyi kattavasti pikaruokapaikoista pannukakkuihin ja vegaaniravintolaan.

DSC_0003_9

Allä näkyvän kyltin kohdilla on ainakin kerran viikossa markkinat rantaa reunustavalla esplanadilla. Tarjolla oli kaikenlaista tuotetta krokotiilinhampaista leivonnaisiin ja jotain kummallisempiakin tavaroita. Kannattaa vierailla, jos sattuu markkinapäivänä paikalle. Kojut ilmestyivät illalla.

DSC_0040_9

Surfer’s Paradiselta jatkoimme bussilla kohti Sydneya. Olimme varanneet yöjunan makuuvaunulla, mutta ratatöiden vuoksi juna oli peruttu. Bussia piti kerran vaihtaa ja matka-aika oli yhteensä kuutisentoista tuntia. Kokemus se oli tuokin, vaikkakin ei ehkä se kaikkein mukavin.

Trooppinen Cairns

Keskiviikkoiltana lähdimme Qantaksen kyydillä Hong Kongista kohti Brisbanea. Meno oli melko pomppuista, mutta ruokatarjoilu loistava. Tällä lennolla ei nukuttanutkaan jostain syystä. Kuudelta olimme Brisbanessa ja kolmen tunnin vaihdolla lensimme Cairnsiin. Rajatarkastuksissa ei ollut mitään ongelmia eikä laukkuja tutkittu. Hong Kongissa boardingin jälkeen ennen koneeseen pääsyä tutkittiin kaikki käsimatkatavarat ja muut kuin litran pussissa olleet nesteet poistettiin. Hei hei juuri lennolle ostamani vesipullo.

Noin Oulun kokoinen Cairns sijaitsee pohjoisosassa itärannikkoa ja ilma on trooppinen. Päivälämpötila vaihtelee +30-35 (tuntuma +35-42, kosteus välillä lähellä 90%). Ulkonaolo oli aluksi tukalaa, mutta on tähän vähitellen tottunut. Vaatteet ovat kosteat koko ajan. Vieressä on meri, jossa ei voi uida krokotiilien ja jellyfishin vuoksi kesäkuukausina. Rannalla on laguuni sitä varten.

DSC_0200_3Hostellimme on edullinen (2hh jaetulla wc:llä ja suihkulla 24e/yö), mutta sen toki myös huomaa. Viisi minuuttia huoneessa olon jälkeen melkoisen iso torakka käveli lattialla. Se on onneksi ollut ainoa. Sijainti on loistava paikallisella esplanadilla. Eka ilta otettiin rennosti.

Perjantaina lähdimme suurelle valliriutalle snorklaamaan. Lähtö oli 7.25.Turvalomakkeiden täyttämistä, aamupalaa ja auringonottoa vajaa pari tuntia ennen kohteeseen pääsyä. En ollut aiemmin snorklannut ja se vähän jännitti. Hengittäminen snorkkelin kautta oli aluksi haastavaa, mutta siihen oppi pian. Kahdessa paikassa snorklattiin yhteensä noin 4,5h. Välillä oli grillilounas. Kuvia veden alta minulla ei ole. Näkymä oli upea, joskin ihmisen tekemä tuho sai surulliseksi. Kilpparia emme nähneet, sitä odotin eniten. Nemoja näkyi 🙂

DSC_0228_1

(en saa puhelimella kuvaa oikein päin)

Lauantaina olimme varanneet opastetun kierroksen CapeTribulationiin ja Daintreen sademetsäalueelle. Lähtö jälleen aikaisin aamuseiskalta. Pysähdyimme matkalla villieläinpuistossa, jossa oli mm. krokoja, kenguruita ja koaloita. Kengurut söivät kädestä ja niitä sai rapsuttaa, joten kovin villejä ne eivät olleet.

DSC_0267

Pääkohde oli Daintree ja kierros sademetsässä bongaten kasveja ja eläimiä. Kierrosta ennen söimme lounaan Cape Tribulationissa, jossa on upea ranta. Sademetsässä näimme useamman hämähäkin ja myrkyllisen käärmeen. Melko varuillaan sitä siellä kulki ja varoi kaikkia risahduksia. Oppaamme oli huippu ja kertoi paljon alueen historiasta. Vaaratonta pörriäistä säpsähtäessäni hän totesi “it’s just a bug” ja “you gonna die anyway” 😀 Sademetsä oli äänekäs, mutta upea paikka. Valtavan isoja puita ja niin monta erilaista. Tämä sademetsäalue on maailman vanhinta. Päivään sisältyi myös krokotiilien bongausta joella, mutta saalis oli heikko, koska krokotiilit eivät kesäkuumalla ole juurikaan aktiivisia.

DSC_0301

Tänään olimme Kurandassa, joka on Daintreetä (2h) paljon lähempänä (20min) Cairnsiä. Kurandan kylään pääsee gondolilla Skyrail-radalla tai jos korkeat paikat pelottavat, yli 100 vuotta vanhalla junalla. Menimme toiseen suuntaan toisella. Tämä kohde on selvästi suunniteltu turisteille ja kylä vilisi turistikrääsää myyviä kauppoja. Matkat sinänsä olivat kokemus maisemineen, mutta jos haluat sademetsäkokemuksen, valitse Daintree.

DSC_0013

Loppukevennyksenä kuva paikallisesta liikennemerkistä. Kasuaari-nimiset linnut ovat kuulema kovin huolettomia jälkikasvunsa kanssa ja lintuja jää paljon autojen alle. Lintu on muuten melko äkäinen tapaus (naaras urosta isompi) etkä halua sitä luonnossa tavata. Merkissä kehoitetaan pitämään silmät auki ajaessa.

DSC_0288

Huomenna on aika sanoa trooppiselle Cairnsille hyvästi, vuokrata auto ja lähteä kohti Townsvilleä ja Magnetic Islandia.

Noin viikko lähtöön

Niin vain on tullut hetki, että sormet riittävät lähtöä edeltävien päivien laskemiseen. Monet ovat tiedustelleet joko jännittää, mutta täytyy sanoa, että ei vielä. En ehkä vieläkään ole tajunnut, mitä olen tekemässä. Uskoisin, että kyllä se siinä ensimmäisellä 10h lennolla alkaa pikkuhiljaa viimeistään valkenemaan.

Varaamatta minulla oli vielä kotipaikkani (pohjois-Suomessa) ja Helsingin välisen matkan kulkupeli. Tässä kohtaa lyhin matkustusaika voitti edullisen hinnan ja valitsin Finnairin lennot. Jotenkaan kahdeksan tunnin istuminen bussissa ennen pitkää lentoa ei houkuttanut ollenkaan. Näinkin myöhään varattuna lennot olivat vielä kohtuuhintaiset: menopaluu 150e sisältäen ruumaan menevän matkatavaran.

DSC_0019#1

Hepattiirokotteen toisen osan kanssa oli pieni mutka matkassa, sillä hakiessani rokotetta sovittua pistopäivää edeltävänä päivänä kävi ilmi, että se on koko kaupungista ja maahantuojalta loppu. Onneksi minulla oli käyntiä naapurikaupungissa, jossa rokotetta sattui olemaan saatavilla. Kaksi rokotusannosta maksoivat yhteensä noin 100 euroa. Kolmas pistos tulee käydä ottamassa toukokuussa eli 6kk ensimmäisen pistoksen jälkeen. Suojan pitäisi tämän jälkeen olla elinikäinen elleivät tiedot rokotteen tehosta muutu vuosien saatossa.

IMG_20160114_151944

Pakkailua olemme suunnitelleet viime päivät. Olemme pohtineet listoja matkalla välttämättömistä tarvikkeista ja vaatteista yhdessä ja erikseen. Minulla on käytössäni ystävältäni lainattu 75 litran rinkka. Suositeltu koko on 60-70 litraa, mutta eihän tuota ole pakkö täyteen pakata ja jää ehkä tilaa jollekin tuliaiselle.

DSC_0020#1

Ostimme matkalle reilunkokoiset matkapyyhkeet. Aiempaa kokemusta näistä minulla ei ole, mutta ainakin menee mukavan pieneen tilaan.

DSC_0018

Ensimmäisen koepakkauksen jälkeen rinkka oli ilman kosmetiikkaa ja hygieniatarvikkeita noin puolillaan pääsäilytysosaston osalta (alalokerossa toiset kengät). Yhteispainoa rinkalla ja tavaroilla oli noin 10kg. Pitää vielä pohtia tarkemmin, onko jokin turhaa. Vaatteet olen koettanut miettiä hellekeleihin ja toisiinsa sopiviksi. Pesumahdollisuus löytyy onneksi lähes jokaisesta hostellista.

DSC_0022

Käsimatkatavaroille ostin uuden repun, jonne mahtuu tärkeimmät dokumentit ja matkustusasiakirjat, elektroniikka, lääkkeet ja yksi vaatekerta siltä varalta, että rinkka ei tulekaan samalla lennolla kanssani kohteeseen. Pienempi reppu on myös kätevä kaupungilla ja kohteissa kulkiessa rinkan ollessa hostellissa säilytyksessä.

Kampa alkaa olla jo todella harva, mutta innostus vain nousee 🙂

 

Ensi kuussa mennään jo – valmistelut etenevät

Aika kuluu vauhdikkaasti ja kuun vaihtuessa joulukuuksi sitä tajusi, että jo ensi kuussa mennään! Valmistelut ovat edenneet pikkuhiljaa.

Majoitukset on käytännössä varattu jokaiselle yölle. Suurin osa niistä on tosin vielä ilmaisella peruutuksella, joten jaksaessaan hotelleja voi vielä selata ja vaihtaa majoituksia edullisempiin ja tiukkaehtoisempiin lähempänä matkaa. Olemme suosineet hostelleja, mutta niin että nukumme kuitenkin kahden hengen huoneissa. Yhteiset suihkut ja wc-tilat ovat meille ok, mutta isoihin yhteishuoneisiin emme ole kumpikaan halunneet. Vuorokausihinnat ovat olleet 13-35e/vrk/hlö. Muutamassa hostellissa hinnassa on aamiainen mukana.

PhotoGrid_1449514738816

(mahdollisimman pieni) Auto on vuokrattu välille Cairns-Mackay sekä Tasmaniaan. Vasemmanpuoleinen liikenne mietityttää, mutta päätimme olla rohkeita, koska oma auto helpottaa aikataulutusta. Aika moni majoituspaikka tarjoaa ilmaista pysäköintiä – ainakin ilmoituksissaan. Autoksi valikoitui hinnan perusteella sekä automaatti- että manuaalivaihteinen. Vuokrausyritys edellyttää ohjeissaan kansainvälistä ajokorttia, joten sellainen pitää vielä hankkia kaiken varalta Autoliitolta.

Lentoliput on varattu Sydneystä Tasmaniaan ja Tasmaniasta Melbourneen. Lentoaika alle pari tuntia ja lipuille tuli hintaa matkatavaroineen noin 150 euroa/henkilö. Mackay-Brisbane- ja Gold Coast-Sydney -välit matkustamme yöjunissa makuuvaunuissa. Junassa on tunnelmaa, näkee valoisalla vähän maisemiakin ilman, että tarvitsee keskittyä ajamiseen ja makuuvaunu hintaan sisältyvällä aamiaisella tuo mukavuutta 14-17h matkoihin.

Rokotuksien osalta Australiaan suositellaan vain jäykkäkouristusta. Koska pysähdymme muutamia päiviä Aasiassa, suositus on ottaa hepatiitti A- ja B-rokotukset. Yhdistelmärokotteen ensimmäisen osan saan tällä viikolla ja kuukauden päästä ennen matkaa tehosteen. Elinikäisen suojan tuovan kolmannen pistoksen saan kuukausia matkan jälkeen.

Matkasuunnittelu on edennyt siihen vaiheeseen, että olemme päässeet kunnolla tutkimaan erilaisia vierailukohteita ja niihin järjestettäviä retkiä. Tarjontaa on ainakin kiitettävästi.

Kuusi viikkoa – mitä me sillä tehdään?

Kesälomaa saimme siis kuusi viikkoa. Matkoihin menee muutama päivä. Pari päivää Hong Kongissa ja Singaporessa. Muutama vapaapäivä tarvitaan matkasta toipumiseen kotona ennen töihin palaamista. Aiemmin useamman kerran Australiassa ja muualla sielläpäin reissanneelta toverilta tiedustelimme toipumiseen tarvittavaa aikaa. Hän totesi, että kaksikin päivää riittää. Ensikertalaisina varasimme päiviä tuplasti eli neljä. Australiaan kokonaisia päiviä jää 30 tai 32, mikäli lasketaan päivät, jolloin tulemme maahan aamupäivällä sekä lähtöpäivä (lähtö iltapäivällä).

Määrä voi kuulostaa paljolta, mutta Australian kokoisessa maassa se ei ole juuri mitään. Suurin tavoite on nähdä niin paljon kuin mahdollista ja tämän vuoksi reissukohteeksi valikoitui itärannikko. Siellä ovat suurimmat kaupungit ja näemme sekä pohjoisen tropiikkia että etelän kuivempaa aluetta. Välimatka Cairnsin ja Melbournen välillä on 4750 km. Jotta näkisimme mahdollisimman paljon, on ennakkosuunnittelu tärkeää. Jos aikaa olisi kuukausia, varaisin hotellin vain pariksi ensimmäiseksi yöksi ja menisin eteenpäin fiiliksen mukaan.

aussireissu

(kuva Google Maps)

Tilasin Lonely Planetin East Coast Australia -matkaoppaan jo keväällä ja liityin Facebookissa Australian Backpackers -ryhmään, jossa ihmiset jakavat paljon kokemuksiaan. Aika pian pääkohteet alkoivat selvitä yksi kerrallaan. Pääpaino matkallamme tulee olemaan luonto ja eläimet (tosin kaikki kahdeksanjalkaiset otukset voivat pysyä piilossa). Suurkaupungeista käymme ”tunnetuimmissa” Brisbanessa, Sydneyssä ja Melbournessa muutamia päiviä.

Suurimpia mietittyjä kohteita ovat tällä hetkellä seuraavat:

Cairns – suuri koralliriutta (snorklaus), sademetsä, krokotiilit

Magnetic Island

Townsville/Airlie Beach – Whitsunday (purjehdus, snorklaus)

Mackay – Eungella luonnonpuisto

Brisbane

Gold Coast/Surfer’s Paradise

Sydney – Blue mountains

Tasmania – ympäriajo

Melbourne – Great Ocean Road

Frasier Island (todella suuri hiekkasaari) olisi ollut upea kohde, mutta siellä käymiseen on hyvä varata 4-5 päivää. Me haluamme Tasmaniaan ja se menee tällä kertaa Frasierin edelle. Kulkuneuvoina tulevat olemaan vuokra-auto (vasemmanpuoleinen liikenne jännittää hieman, mutta siitä selviäminen on kuulema mahdollista), juna, lentokone (Tasmaniaan) ja ehkä bussi. Sunnitelmat tarkentuvat pikkuhiljaa. #69daystogo

Unelma konkretisoituu

Kun Sydneyn olympialaiset näkyivät tv:stä vuonna 2000, tämä silloin teini-ikäinen katsoja päätti, että joku päivä minä matkustan tuonne. 19-vuotiaana lukion jälkeen mietin lähtemistä vuodeksi töihin, mutta en uskaltanut lähteä vielä suureen maailmaan. Ensi vuoden alussa lähden ystäväni kanssa noin kuuden viikon reissulle Australiaan loman merkeissä. Tässä blogissa on tarkoitus kertoa matkan suunnittelusta sekä itse matkasta mahdollisuuksien mukaan.

Tervetuloa mukaan kohti down underia!

inspirational-travel-quotes-susan-sontag